”Minä olen todellinen viinipuu…” (Johannes 15) – Kristiyhteisö

”Minä olen todellinen viinipuu…” (Johannes 15)

Johanneksen evankeliumin 15. luvussa kerrotaan todellisesta viinipuusta, joka syntyy, kun viiniköynnöstä hoidetaan oikealla tavalla. Erityisesti evankeliumissa puhutaan hedelmistä, niin viinipuun hedelmistä kuin muistakin hedelmistä. Tähän vuodenaikaan on vielä kaukana edessäpäin se aika, kun hedelmät täällä pohjolassa alkavat kypsyä. Kevät on enemmänkin siementen aikaa, jokainen viljelijä on jo varmasti hankkinut siemenet, jotka hän aikoo kylvää maahan hedelmiä tuottamaan. Hedelmät ja siemenet kuuluvat yhteen. Siemenen tärkein tehtävä on tuottaa hedelmiä ja hedelmän tärkein tehtävä on tuottaa siemeniä. Tässä kiertokulussa toteutuu kasvin elämä.

Ihminen ei ole kuin kasvi, mutta mekin tuomme mukanamme siemeniä ja kannamme hedelmää. Meistä jokainen on aikanaan laskeutunut valon valtakunnasta tänne maan päälle. Mukanamme me olemme tuoneet monenlaisia siemeniä elämäämme varten: taipumuksia, lahjakkuutta, perimämme ja kohtalomme.

Usein ajatellaan, ettei ihminen voi täältä maan päältä ottaa mukaansa mitään, kun hän aikanaan kulkee kuoleman portista. Kuitenkin hän ottaa mukaansa kokemukset kaikesta, mitä hän on kohdannut elämänsä aikana: lukemattomia ihmiskohtaamisia, pettymyksiä ja onnistumisia, lapsuuden ja nuoruuden kehityksen sekä oppimisen vaiheen kuten myös vanhuuden lakastumisen ja luopumisen.

Kaikki ihmissuhteet ja kohtaamiset eivät ole helppoja, asioita jää aina kesken tai selvittämättä. Mutta erityisesti rakkaudelliset siteet säilyvät edelleen ja myös vahvistuvat. Kun ihminen kerran kulkee kuoleman portista, hän kulkee kohti tulevaisuutta ja siihen tulevaisuuteen hän ottaa mukaansa menneen elämänsä hedelmät, muokatakseen siten omaansa ja maan kehitystä henkenä henkien kanssa.

Ja kun kerran palaamme, tuomme mukanamme uudet siemenet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *