Lahti

Ihmisen vihkitoimitus toimitetaan Lahden Sylvia-talolla (Kylätie 140, Lahri) mainittuina päivinä, alkaen klo 10.00 ja sen jälkeen Lastenkirkko klo 11.10.

Lahden seurakunnan ohjelma

Esitelmäsarja 100 vuotta Kristiyhteisön perustamisesta alkaa lauantaina 12.6.2021.
Pyrimme järjestämään jokaisen jumalanpalveluksen ja kahvituksen jälkeen klo 11.45 lyhyen, Kristiyhteisön alkuvaiheeseen liittyvän tarkastelun. Ensimmäisellä kerralla 12.6. puhumme ensimmäisen teologikurssin järjestymisestä tasan sata vuotta sitten. Seuraavalla kerralla ennen kesälomaa, lauantaina 26.6. aiheena on Friedrich Rittelmeyerin, elämänvaiheet rakastetusta luterilaisesta saarnamiehestä Kristiyhteisön ensimmäiseksi papiksi ja arkkiyliohjaajaksi. Sen jälkeen poimimme lisää ensimmäisten pappien elämäkertoja ja heidän kohtaloitaan, ja samalla liikkeemme perustamiseen liittyviä seikkoja. 

Kouvolan evankeliumipiiri: katso https://kristiyhteiso.fi/seurakunnat/kouvola/

Michael Bauer

Torstai16.9.klo 15.00Evankeliumipiiri MeaMannassa
Lauantai18.9.klo 10.00Ihmisen vihkitoimitus
Keskiviikko29.9.klo 11.00Mikael-juhla Kaapinlähden kievarissa
Torstai30.9.klo 15.00Evankeliumipiiri MeaMannassa
Lauantai2.10.klo 10.00Ihmisen vihkitoimitus
Perjantai8.10.klo 18.00Suomen Kristiyhteisön syyskokous Tampereella katso
kutsu ja esityslista
8.10.-10.8.Suomen Kristiyhteisön Mikael-päivät Tampereella
katso ohjelma
Torstai14.10.klo 15.00Evankeliumipiiri MeaMannassa
Lauantai16.10.klo 10.00Ihmisen vihkitoimitus
Torstai28.10.klo 15.00Evankeliumipiiri MeaMannassa
Lauantai30.10.klo 10.00Ihmisen vihkitoimitus
Torstai11.11.klo 15.00Evankeliumipiiri MeaMannassa
Lauantai13.11.klo 10.00Ihmisen vihkitoimitus
Torstai25.11.klo 15.00Evankeliumipiiri MeaMannassa
Lauantai27.11.klo 10.00Ihmisen vihkitoimitus
Torstai9.12.klo 15.00Evankeliumipiiri MeaMannassa
Lauantai11.12.klo 10.00Ihmisen vihkitoimitus

Kristiyhteisössä noudatamme viranomaisohjeistusta, ja se on seuraava:
vain 10 henkilöä kerrallaan osallistuu jumalanpalveluksiin. Tähän on laskettu pappi, 2 ministranttia ja 7 osallistujaa.

Lahden seurakunnan evankeliumipiiri joka toisen viikon torstaina klo 15.00 – 16.30. Tapaamme MeaMannassa 19.8. alkaen.

Kouvolan evankeliumipiiri, joka toinen lauantai klo 10.00 Kymenlaakson steinerkoululla Kuusankoskella. Tiedustelut Fritjof Winkelmann.

Pappien yhteystiedot:
Fritjof Winkelmann, 0400-214245, fritjof.winkelmann@kristiyhteiso.fi
Pekka Asikainen, 050-5586428. jpekkaasikainen48@gmail.com

Vaellus Golgatalta Puutarhaan

A lttareilta kuulemme pääsiäisen aikaan evankelista Johanneksen meille välittämiä Jeesuksen Jäähyväispuheita, mutta kirkkovuoden kuluessa muitakin syvällisiä lauseita Kristuksen ”minä olen -olemuksesta”.

Nämä Jeesuksen puheet ovat ajassa tapahtuneita, historiallisia tosiasioita. Silti niissä on ikuinen, ajaton, maan aikakaudet ylittävä suuruus. Juuri niistä syistä ne ovat Pyhän kirjan sanoja. Niissä ei puhu enää Jeesus, vaan niissä puhuu itse Kristus eikä enää ulkopuolelta, vaan sisäpuolelta!

Ulkopuolen ja sisäpuolen välillä on ovi, jonka joudumme avaamaan siirtyessämme ajattomasta ajalliseen tai ajallisesta ajattomaan. Vain minä voin avata oven ja vain minä voin sen sulkea. Avaaminen ja sulkeminen ovat minuuden tekoja ihmisen sielussa. Ovi sekä yhdistää että erottaa; siitä käymme sekä sisälle että ulos. Ei ole samantekevää, miten kuljemme tuosta ovesta. Jo muinainen psalmilaulaja tunsi ihmisen elämään liittyvät siirtymäkohdat ja anoi niihin siunausta:

Herra kätkeköön sinun
uloskäymises ja sisällekäymises.
(Ps. 121, v. 1776 käännöksen mukaan)

Kun iltaisin vaivumme uneen ja kun aamuisin heräämme, kuljemme ovesta. Kun heräämme, siunaamme uloskäymisemme ja iltaisin taas siunaamme käymisemme sisälle unen maailmaan. Vanha viisaus tuon kynnyksen pyhittämisestä on siirtynyt myös oberuferilaisiin joulunäytelmiin, joissa näytelmien aluksi laulaen rukoilemme:

Siunaa, Herra, askelemme,
sisään käynti, uloskäynti!

Kun jumalanpalveluksessa piirrämme ristinmerkin otsaan, leukaan ja rintaan, siunaamme itsemme ”kokonaisvaltaisesti” ennen kuin siirrymme askel askeleelta sille alueelle, jossa jumalallinen elää ja vaikuttaa. Samalla voimme muistaa omaa syntymäämme hengen yhteisöstä alas maanpäälle. Meistä useimmat on kastettu luterilaisessa kirkossa vedellä. Kristiyhteisön kasteen sakramentissa meillä on kaiken läpäisevän veden lisäksi säilyttävinä aineksina suola ja uudistavana tuhka, joilla vastasyntynyt lapsi kastetaan. Samoin kuin meidän tulomme maan päälle on siunattu kasteella, samoin me aikuisina itse kastamme itsemme ristinmerkein ja pyhitämme tuon oven, joka on itse Kristus. Siitä ovesta tulimme kerran maan päälle ja siitä ovesta myös siirrymme kuolemassa ‒ siunauksen saattelemina ‒ takaisin ihmissielun henkiseen kotiin.

Maalaus: Eija Dodds

Alkuseurakunnassa vallitsi vielä Ylösnousseen ilmapiiri. Hänen läsnäolonsa koettiin välittömänä, koska henkinen todellisuus oli vielä niin lähellä. Sen sijaan fyysinen Golgatan tapahtuma oli alkuseurakunnalle vieras.

Ensimmäiset kristilliset maalaukset pyrkivätkin kuvaamaan lähinnä henkisiä realiteetteja, kuten ylösnousemusta. Varhaiset Ristiinnaulitun kuvat eivät kuvanneet kärsimystä, vaan nimenomaan jumalallista luontoa. Sen vuoksi niissä kuvattiin kärsimyksistä vapaata Jumalaa, joka kuitenkin riippui ristillä, tosin hyvin kevyesti ja viitteenomaisesti, kuin risti ei olisi Häntä lainkaan koskettanut. Tällaiseen kuvaukseen pyrkii ikonimaalari luodessaan ikoneita, ikkunoita henkiseen todellisuuteen.

Mutta kun kului muutama vuosisata, Ristiinnaulittu tuli yhä konkreettisemmaksi kristinuskon symboliksi, ja kirkon alttaritilaan ripustettiin usein pelkkä krusifiksi. Kärsimys on fyysinen realiteetti ja sellaisena myös materialistin helppo ymmärtää. Ylösnousemus taas on henkinen realiteetti, joka pakenee materialistista tarkastelua. Mitä enemmän kristinuskossa samastuttiin kärsimykseen ja pelkkään krusifiksiin, sitä ohuemmaksi tuli ylösnousemuksen henkinen ymmärrys.

Samalla syntyi kristillinen materialismi.

Joka aikoo lähestyä kristinuskon salaisuutta henkisenä realiteettina, hänen olisi hyvä pyrkiä kokemaan tuo ihmeellinen vaellus pitkäperjantaista pääsiäisaamuun, aineen vankeudesta hengen vapauteen, krusifiksin alta ylösnousemukseen, joka on samalla ihmisenä olemisen täyttymys.

Evankelista Johannes, itsensä Kristuksen vihkimä Lasarus, välittää meille tien henkiseen kristinuskoon. Hänen välittämänsä Jäähyväispuheet eivät suinkaan merkitse jäähyväisiä, vaan ”parousiaa”, ylösnousseen Kristuksen katkeamatonta läsnäoloa maan piirissä, ihmiskunnassa, jokaisen yksittäisen ihmisen hengityksessä, verenkierrossa ja koko olemuksessa aina päiviemme loppuun saakka.

Siunauksellista Pääsiäisen ja Taivaaseenastumisen aikaa
kaikille seurakuntiemme ystäville ja jäsenille!
Iitissä 29.04.2021 Pekka Asikainen