Kristiyhteisön uskonnonopetus

1. Tavoitteet

Kouluissa annettavan Kristiyhteisön uskonnonopetuksen tavoitteena on yleisesti   tunnustettuihin ihmisyyden kasvatuspäämääriin liittyen
- ylläpitää ja edistää lapsen luontaista uskonnollisuutta ja siihen liittyvää kokonaisvaltaista tiedostustapaa
- herättää luottamusta Jumalaan kaiken olemassaolon turvallisena perustana
- viljellä Jumalaan liittyvää, ihmiset ja luonnonkunnat käsittävää uskonnollista mielenlaatua
- välittää elävä käsitys kristinuskon luonteesta ja sen merkityksestä kaikkinaisten kohtaloiden läpi kantavana ja yhteisöllisyyttä luovana voimana
- liittyä kasvatuksessa ja opetuksessa kristilliseen vuodenkiertoon ja erikoisesti sen juhla-aikoihin
- luoda uskonnollisen kasvatuksen tarvitsema elävä yhteys lasten, vanhempien, koulun ja seurakuntien välillä

2. Sisällön valinnan perusteet

Perusteena on lapsen tietoisuudessa tapahtuva laadullinen muuttuminen. Tämän laadun oikeaan tunnistamiseen ja siihen oikealla aineksella ja tavalla liittyminen on ratkaisevaa myös uskonnonopetuksen tavoitteisiin pyrittäessä. Perusteena on myös käsitys, että uskonnollisuus lähtee koko ihmisestä, eritoten tunteesta ja tahdosta ja että uskonnon siten tulisi syventää tunteen kokevaa kykyä ja lujittaa tahdonelämää niin, että ihminen oppii tietoisesti liittymään myös katoavaisen maailman takana olevaan pysyvään todellisuuteen.

3. Oppiaines

1. luokka: Pienet myyttiset ja luontoon sadunomaisesti liittyvät kertomukset
2. luokka: Pyhimystarusto ja muut kertomukset, jotka ilmentävät sisäisen muuttumisen salattua tapahtumaa
3. luokka: Vanhan testamentin luomiskertomus ja Jumalan johdatusta Israelin kansan vaiheissa ilmentäviä kohtia VT:sta. Mooseksen lait.
4. luokka: Ihmisen suhdetta luonnonolentoihin vahvistavaa kertomusaineistoa. Sankarien uroteoista puhuvia kertomuksia. Merkittäviä henkilöhahmoja VT:ssa.
5. luokka: Parantumisen ihmeet Uudessa testamentissa. Yleensäkin ihmiskohtaloita kuvaavia kertomuksia. Synnin ja armon käsitteet kertomusten pohjalta. VT:n kertomusten pohjalta.käsitys enkeleistä.
6. luokka: Jeesuksen elämä ajallisena kokonaisuutena. Vaellus opetuslasten kanssa. Israelin kansan historialliset vaiheet.
7. luokka: Aineistoa, joka osoittaa, ettei pelkkä viisaus riitä Jumalan elävään kokemiseen ellei muutu toimivaksi rakkaudeksi. Kärsimys ja ihmisen sisäinen muuntuminen. Uhrautuminen.
8. luokka: Elämänkerrallisia ihmiskohtaloita. Vapauden käsite. Mainen elämä tehtävänä. Horjuva ja luja usko. Paavali ja apostolien teot.
9. luokka: Evankeliumien erilaisuudesta syntyvä harmonia. Pyhän Hengen vuodatuksesta syntyvä kristillinen seurakunta ja alkukristittyjen vaiheet Apostolien tekojen pohjalta. Kirkkoisien ja mystikkojen uskonnollisia mietteitä.
10. luokka: Maailman uskonnot. Muut elämänkatsomukset. Kristinuskon historia ja olemus.
11. luokka: Kohtalo uskonnon asiana. Syyllisyys ja sovitus. Paavalin kirjeet. Evankelistat. Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kultti ja sakramentit hengellisen elämän lähteenä.
12. luokka: Johanneksen evankeliumi. Yleiskatsaus esikristillisten uskontojen kehitykseen ja niiden kristinuskossa piilevä täyttymys. Kristinuskon sosiaalinen virike.

4. Työskentelyn järjestämisestä ja opetusmenetelmistä

Lähtökohtana on, että opettaja vastaanottaa vanhemmille ja kummien kautta seurakunnalle kuuluvan vastuun lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta koulussa tapahtuvan opetuksen ja kasvatuksen osalta. Vastuun ottamisen mahdollistamiseksi hän on opetuksensa järjestelyssä vapaa.

Kristiyhteisön tehtävänä on huolehtia opettajien valinnasta. Valinnan perusteisiin kuuluu opettajien valmius edellä ilmaistujen uskonnon opetuksen tavoitteiden toteuttamiseen, steiner-pedagogiikan pohjana olevaan ihmiskuvaan ja siitä seuraavan uuden koulukasvatusmenetelmään paneutumiseen ja uskonnonopetuksessa toteuttamiseen.

Raamatun asemaa pyhänä kirjana pyritään vahvistamaan sillä, että sen suoraa sisältöä kuullaan ensin vain lastenkirkossa alttarilta luettuna. Vasta myöhemmin sitä luetaan valmistetussa ilmapiirissä myös koulussa. Kristilliseen vuodenkiertoon liittyminen pyritään toteuttamaan erityisesti suurina kristillisinä juhla-aikoina
järjestettävillä tilaisuuksilla.

Kristiyhteisön uskonnonopettajat Suomessa muodostavat yhteisiin neuvotteluihin ja jatko-opintoihin kokoontuvan kollegion. Steiner-pedagogisen menetelmän toteuttamisesta seuraa pyrkimys uskontotunnin jäsentämiseen eri vaiheiden rytmiksi, jota pyritään joka tunti noudattamaan säännöllisesti.